keskiviikko, 21. maaliskuuta 2012

Matkaan muuttohaukka käy


 Heippa Tornio.
(Voiko tätä maisemaa tulla ikävä? :D)

 Heippa ystävät ja karvakuonot.

 Heippa jokunen sata levyä, joita en voi pakata mukaan. 
(Yritin valikoida ja pakata levyjä vain yhteen laatikkoon, mutta neljässä laatikossa niitä nyt on.)



Tässä minun muuttobiisi. Aika dramaattista!

perjantai, 16. maaliskuuta 2012

Mystinen neuvonantaja

Sain anonyymin kommentin, jossa minua opastettiin vaihtamaan soittoääni tuohon älyttömyyspuhelimeen. Jostain ihmeen syystä avulias kommentti ei näy täällä blogissa, mutta olen kiitollinen siitä neuvosta sinulle, kuka sitten olitkaan! Ehkä joku Nokian insinööri?

 Tai ehkä mystinen neuvonantaja oli Sheldon?
Kuva jälleen weheartit.com

Soittoääni pitää tietysti asentaa puhelimeen tietokoneen kautta, mikä on taas järjetöntä. Nokia - helppoa ja nopeaa? Not.

Nokia Lumia 710 on paska

Toivoin älypuhelinta ja epäonnekseni sain Nokia Lumia 710:n. Näin ensimmäisen käyttöviikon jälkeen voin sanoa, että puhelin on aivan paska. Hienot ominaisuudet eivät käytännössä ole kovin hienoja.



Ensinnäkin, puhelimeen ei voi vaihtaa omaa soittoääntä! Voitteko uskoa! Musiikkidiggarille se on erittäin tärkeä ominaisuus! Sehän on oman persoonallisuuden avausraita, johon voi ylpeänä vastata julkisilla paikoilla. Vaan eipä siihen saa The White Stripesia tai David Bowieta, ei vittu yhtään mitään. Kävin jopa liikkeessä tätä asiaa ihmettelemässä ja sieltäkin sanottiin, että omien biisivalintojen lisääminen soittoääneksi on mahdotonta.

On pakko tyytyä puhelimen omiin Nokia Tune-biiseihin ja joihinkin helvetin lehmänkelloihin ja kulkusiin ja tiukuihin. Kaiken lisäksi nämä persoonattomat kilinä-äänet on nimetty naurettavasti. Haluaako joku tosiaan soittoäänen, joka on nimeltään "Silkkinen"? Tai "Säleikkö"? Entäpä "Taipuisa"? Ootteko vittu tosissanne?! Tämä on törkeää kuluttajan aliarviointia!

Lisäksi puhelinta mainostetaan mahtavana musiikkilaitteena. Tietysti ensin piti ladata joku Nokian oma musiikkiohjelma tietokoneelle, jonka lataus kesti tuhat vuotta. Pitkän odotuksen jälkeen sitten lisäsin muutaman levyn luuriin ja lähdin lenkille ajatellen, että nyt en enää tarvitse mp3-soitinta. Mutta paskan vitut! Musiikkia voi kuunnella paremmalla äänenlaadulla todennäköisesti Ladan pakoputkellakin kuin Lumialla.

Sosiaalisen median myllerryksessä Nokia on keksinyt myös näppärän "Ihmiset"-ominaisuuden, jonka voi linkittää Facebookiin, Twitteriin tai Messengeriin. Kun tämän tekee, niin puhelimen etusivulla vilkkuu esimerkiksi FB-kavereiden naamoja. En mää helvetti halua nähdä kenen tahansa pärstää mun puhelimessa! Kiva herätä aamulla kun jonkun kaverin "katsokaa kun lapseni on söpö kun se leikkii omalla paskalla"-profiilikuva vilkkuu näytöllä. Tai ex-poikaystävän kuva! En mää halua nähdä! Enkä mää voi ryhtyä poistamaan ihmisiä ulkonäön tai huonojen muistojen takia!

Lisäksi puhelin on hidas ja haluaa koko ajan päivittää jotain. Oikeassa alanurkassa oleva suurennuslasi vie Bing-hakupalveluun, joka ei löydä varmasti yhtään mitään mitä olet etsimässä. Navigaattorikin toimii Bingin avulla, joten hukassa ollaan ja pahasti.

En tiedä uskallanko ehdottaa puhelimen vaihtamista, sillä rakas isäni valitsi ja osti sen minulle. Tuntuu, että valitan turhasta. Kuten MTV:n sarjoissa teinit valittavat, kun heidän vanhempansa ostavat heille vääränvärisen Ferrarin.

torstai, 15. maaliskuuta 2012

Lähtölaskenta

Viikon kuluttua lähden pois Torniosta.
Kahden viikon kuluttua osoitteeni on Helsingissä.
Kuukauden kuluttua täytän 23 vuotta.
Vuoden kuluttua viimeistelen opintoni ja valmistun ajoissa.


Kuva: weheartit.com

Helsinkiin muuttaminen on minulle todella iso juttu. Tälläiselle maalaistytölle se on kuin muuttaisi ulkomaille. Sitä on varmaan hankala käsittää, ellei ole aina elänyt syrjäkylillä ja kaukana kaikesta, kuten minä. Jo lapsena haaveilin siitä, että lähden kaupunkiin ja pääsen pois maaseudun pysähtyneisyydestä.

Oulu on ollut suurin kaupunki, jossa olen asunut. Se ei riitä minulle, ei lähellekään. Isoissa kaupungeissa näkee ihmisten erilaisuuden ja rikkauden. Se on kuin suuri sirkus tai eläintarha. Viihdyn siellä, saan energiani siitä. Toki välillä kaipaan hiljaisuutta ja rauhaa, mutta nyt tahdon toimintaa. Viihdettä. Tapahtumia ja tempauksia. Kulttuuria ja keikkoja. Uusia ihmisiä ja maisemia.

Uusi elämä odottaa minua. Yksi unelma taas toteutuu ja päämäärä lähenee. Olen jo monesti päässyt sinne, mistä lapsena haaveilin. Jostain suuremmasta. Jostain epätavallisesta. Jostain, joka jää historiaan.

lauantai, 10. maaliskuuta 2012

Anna mulle tähtitaivas

Koristelin kynsiini tähtitaivaan.

 Nämä kynnet ovat ihan aidot.
 Vihaan rakenne/geeli/whatever tekokynsiä.

Stereotkaan eivät säästyneet bling-blingiltä.
 Käytän hyvin harvoin koruja, sillä ne hidastavat menoani.

perjantai, 9. maaliskuuta 2012

Boy, you're an alien

Minulla ei ole varaa valittaa tänä vuonna enää mistään asiasta. Syynä ovat nämä kuvat, jotka tulivat todeksi yhden jumalaisen ihmisen muodossa. Olen edelleen häkeltynyt siitä, miten kaunis ja komea mies voi olla! Ja sellainen oli vielä minun vieressäni... Huh!

Nämä kuvat ehkä hieman kertovat siitä, millainen mies luonani vieraili.
 Kaikki kuvat weheartit.com

Tämän kokemuksen jälkeen en ota viereeni enää kaljamahaisia kuorsaajia. Ei enää tavallisen tylsiä, löysiä ja laiskoja miehiä. Rima on nostettu nyt korkealle!

Ja ehkä ekaa kertaa ikinä joku mies vei jalat altani. En kuitenkaan haaveile parisuhteesta. En tahdo tunnemyrskyjä, toiveita ja odotuksia. Tämä on romanssi, joka ei kestäisi arkielämää. Tämä sopii tähän hetkeen. Käsitykseni rakkaudesta on muuttunut. Näin on hyvä.

sunnuntai, 4. maaliskuuta 2012

Keep calm and fuck off

Olen ollut aivan naurettavan aggressiivinen, riidanhaluinen ja kiukkuinen pässi. Kiivastun nollasta sataan sekunnissa ja silloin harva säilyy sanojeni teräviltä sivalluksilta.


Esimerkiksi muutama viikko sitten linja-autossa istui ärsyttävä, vanha juoppo. Hän haukkui bussikuskia hitaudesta, vaikka olimme aikataulussa. Voi helvetti, että minä taistelin kiukkuani vastaan siinä penkillä. Minun teki mieli tiuskia hänelle, että "Jos tämä bussi kulkisi sinun järjenjuoksusi nopeudella, me oltais vielä asemalla!" Vaan enpä sanonut. Pidin suuni kiltisti kiinni. Mutta eilen paloi käämit totaalisesti.

  
Raivostuin erään täysin viattoman ihmisen typeristä kommenteista Facebookissa. Aloitin sitten sellaisen sodan, että ihan kädet tärisivät ja puristuivat nyrkkiin. Sanoin hänelle, että hänenlaistensa ihmisten takia nettisensuuri varmaan alun perin keksittiin. Kiukustumiseni johtui siitä, että koin tämän ihmisen loukkaavan ystävääni ja lähdin heti soitellen sotaan. Myöhemmin vilkaisin tähtikarttaani ja kappas, millainen neuvo siellä olikaan:

“Emotional impulses, moods, and childlike behavior or desires dominate you now and you are apt to do what you feel like doing rather than what you need to or "should" do. All of your emotions are intensified.” (cafeastrology.com)

Olen herkkä provosoitumaan. Yksikin väärä sana tai ilmaisu tai mielestäni typerä teko saa minut kiihdyksiin. Vaikkei asia minulle edes kuulu. Olen monesti meinannut saada turpiini aggressiivisesti käyttäytyviltä miehiltä, sillä kerjään verta nenästä nokkeluudellani. Varsinkaan kännissä olevat urpot eivät saa minulta minkäänlaista sympatiaa, vaan kylmää halveksuntaa ja pahoja puheita. En siis voi työskennellä baareissa. Enkä edes kauppojen kassoilla. Minua ottaa päähän ihmisten hitaus, rumuus ja typeryys.


Nyt yön yli nukuttuani ja käyttäytymistäni pohtiessani olen ehkä pari asiaa ymmärtänyt.

1. Minä en voi ihmisten tyhmyydelle, hitaudelle tai ulkonäölle mitään.
2. Minun ei tarvitse edes puuttua siihen.
3. Minun täytyy opetella hillitsemään itseni eikä olla niin ankara muille ihmisille.