tiistai, 27. joulukuuta 2011

Hyvästit vuodelle 2011

Kuluneen vuoden tärkeimpiä opetuksia lienee se, etten tarvitse parisuhdetta ollakseni kokonainen, ehjä.

Kuva weheartit.com

Viime yönä ymmärsin myös sen, että olen sietänyt liikaa ihmisten heikkouksia. Annan liian monelle ihmiselle kaiken viisauteni ja viehätykseni saamatta mitään takaisin. Pidän yllä turhia, kehittymättömiä ihmissuhteita.

Onko julmaa hylätä toinen sen takia, että kokee itse kehittyneensä jo sen tietyn vaiheen yli, mitä toinen vielä elää?

3 ajatusta:

Mauricío kirjoitti...

Viisaita ajatuksia. Itse miettinyt nuita samoja tässä itseassa lähiaikoina itsekin. Eipä aina voi olla kaikkien muiden henkilökohtainen turvatavara, jos ne kokoajan on vain sitä lypsämässä. Ei itsestään pidä antaa kaikkea.

Annu Laine kirjoitti...

Ei ole. Se vähemmän kehittynyt osapuoli vielä aikanaan kiittää sinua siitä, että hylkäsit hänet. Teillä on selvästi eri polut.

Katja kirjoitti...

Mauricío: Niin, olen vain liian avoin ja vilpitön, monet käyttävät sitä hyväkseen. Mutta nyt täytyy olla varuillaan. :)

Annu Laine: Miksipä sitä kantaisi turhia kiviä taskussaan, jotka jarruttavat matkaa? :) Ihmisiä tulee ja menee.